Jyväskylässä on jo pidemmän aikaa keskusteltu lukiokoulutuksen tulevaisuudesta. Viime vuoden lopulla perustettiin työryhmä, jonka toimeksiantona oli pohtia kaupungin rahoitusta koulutuskuntayhtymälle.

Kuten arvata saattoi, työryhmä esitti alkuvuodesta kaupungin rahallista tukea valtionrahoituksen päälle.
 
Lukiokoulutus siirrettiin aikanaan koulutuskuntayhtymälle suurin toivein. Toiveet eivät ole muuttuneet todeksi. Lukiolaiset ansaitsevat parempaa.
 
Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa valmiudet jatko-opintoihin. Nykyisellään vaatimusten täyttämisessä voidaan Jyväskylässä olla montaa mieltä. Lukiokoulutuksemme on ollut usein esillä valtakunnan mediassa - ikävällä tavalla. Opiskelijat ovat osoittaneet mieltään, ja syystä. Tilanteeseen on pakko saada suunnanmuutos.
 
Nykyisellään lukiokoulutuksen käyttökustannuksista lähes puolet menee muihin kuin opetuskustannuksiin. Olemme jääneet usean verrokkikaupunkimme jälkeen opetukseen käytettävän rahoituksen osalta. Byrokratian pyörittäminen ei saa olla pois lukiolaisten kurssitarjottimesta.
 
Jyväskylässä on selvitettävä lukiokoulutuksen palauttamista kaupungin järjestämisvastuulle. En usko, että on kestävä ratkaisu pitkällä tähtäimellä pumpata rahaa yhtymään. Varsinkaan kun emme voi kuin välillisesti valvoa, miten varat käytetään.
 
Eheän opinpolun kannalta yksi koulutuksen järjestäjä olisi kokonaisuutena järkevämpi. Kaupungissamme on laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus, mutta lukiokoulutus tökkii ja pahasti. Olisi parempi, että sivistyslautakunta voisi olla kunnan viranomainen, joka päättäisi myös lukiokoulutuksesta jatkossa. Tämä mahdollistaisi tehokkaamman ja laadukkaamman nivelvaiheen perusasteen ja toisen asteen välillä.
 
Mielestäni lukiokoulutus voitaisiin palauttaa Jyväskylän järjestettäväksi. Kyse on nuorten tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista yhdenvertaiseen jatko-opintokelpoisuuteen.
 

 
Santeri Lohi
kuntavaaliehdokas (kok)
sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja
Jyväskylä

Julkaistu Keskisuomalaisessa 20.2.2014

Viime viikkoina on keskusteltu Jyväskylän nuorisovaltuuston ja kaupungin lautakuntien yhteistyöstä. Esille on noussut mm. kannatettava ajatus nuorisovaltuuston ja lautakuntien kerran vuodessa pidettävästä yhteiskokouksesta. Todellisuudessa tämänkaltaisen mallin olisi jo pitänyt Jyväskylässä toteutua.

Jos haluamme aidosti kuulla nuorisovaltuustoa ja saada nuorten äänen osaksi päätöksentekoa, avaamme päätöksentekijöiden ovet kuulijoille ja asiantuntijoille.

Jyväskylässä on jo nuorisovaltuuston perustamisvuodesta 2009 lähtien keskusteltu nuorten lautakuntapaikoista. Edustus nuorisovaltuustolla on ollut aikaisemmassa nuorisolautakunnassa, myöhemmässä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnassa aina uuden valtuuston toimikauden alkuun saakka, mistä lähtien paikkoja ei ole mihinkään lautakuntaan irronnut.

Valtakunnallisesti nuorilla on epätasa-arvoiset mahdollisuudet päästä mukaan vaikuttamaan kuntapolitiikassa. Parhaaksi käytännöksi nuoret ovat kokeneet edustajat lautakunnissa, joissa he voivat tuoda päätöksentekoon nuorten mielipiteet. Tämä on todellinen mahdollisuus ottaa osaa päätöksentekoon nuorisolain hengen mukaisesti – kerran vuodessa järjestettävät kuulemistilaisuudet eivät.

On väärin järjestää pelkästään ns. kuulemistilaisuuksia, jollei nuoria aidosti kuunnella ja heidän mielipiteitään arvosteta. Jos nuoret saavat kasvuiässä huonoja vaikuttamisen kokemuksia, heidän kiinnostuksensa yhteisten asioiden hoitoon saa kovan kolauksen.

OECD-maiden mittausten mukaan suomalaisten nuorten tiedot yhteiskunnallisista asioista ovat erinomaisia. Jos haluamme ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon, on kaupungin hallintosääntöön kirjattava nuorisovaltuuston toiveiden mukaisiin lautakuntiin puhe- ja läsnäolo-oikeutetut edustajat.

Hallintosäännön muokkaaminen nuorten osallisuutta kannustavaksi on poliittinen kysymys. Onko Jyväskylän kuntapäättäjillä riittävästi rohkeutta tähän?

Santeri Lohi
puheenjohtaja
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto 

Julkaistu Helsingin Sanomissa 24.11.2013

Met­ro­po­li­alueel­la luo­daan suo­ma­lai­sen tie­teen, tai­teen ja ta­lou­den suun­ta­vii­vo­ja. Lä­hes puol­ta­tois­ta mil­joo­naa ih­mis­tä kos­ket­ta­via pää­tök­siä ei voi­da teh­dä asuk­kai­ta kuu­le­mat­ta.

Ää­nes­tys­ikäis­ten osal­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on teh­ty met­ro­po­li­hal­lin­toa ja kun­ta­lii­tos­sel­vi­tyk­siä var­ten kat­ta­vat de­mok­ra­tia­sel­vi­tyk­set. Nuor­ten vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien tur­vaa­mi­nen on jää­nyt pait­sioon.

Uu­del­la­maal­la elää noin 200 000 al­le 18-vuo­tias­ta las­ta ja nuor­ta. Heil­lä on eri­tyi­nen vas­tuu ja oi­keus osal­lis­tua pää­tök­sen­te­koon. Kes­ki­ver­ron kau­pun­gin bud­je­tis­ta noin puo­let kos­ket­taa suo­raan tai vä­lil­li­ses­ti nuo­ria. Kaik­kien nyt teh­tä­vien pää­tös­ten seu­rauk­set jää­vät nuor­ten su­ku­pol­vien mak­set­ta­vak­si.

On tär­keää luo­da nuo­ril­le puit­teet osal­lis­tua ja vai­kut­taa. Täl­lä ta­voin ikä­vät­kin pää­tök­set voi­daan oi­keut­taa ja niil­le saa­daan ar­voi­sen­sa le­gi­ti­mi­teet­ti.

Van­taal­la ja Es­poos­sa käy­tös­sä ole­vat nuo­ri­so­val­tuus­tot yh­dis­tä­vät jous­ta­vas­ti suo­raa ja edus­tuk­sel­lis­ta de­mok­ra­tiaa. Nuo­ret ovat mu­ka­na pää­tök­sen­teon ko­vis­sa pöy­dis­sä, mut­ta sa­mal­la nuor­ten ää­ni ei ole kiin­ni vain muu­ta­mas­ta ih­mi­ses­tä.

Van­taan Vai­kut­ta­ja­päi­väs­sä kou­lu­jen, päi­vä­ko­tien ja op­pi­lai­tos­ten edus­ta­jat pää­se­vät tent­taa­maan vir­ka­mie­hiä ja päät­tä­jiä se­kä esit­tä­mään omia rat­kai­su­jaan on­gel­mien rat­kai­se­mi­sek­si.

Mie­li­pi­teel­lä on suu­ri mer­ki­tys iäs­tä riip­pu­mat­ta.

Pi­däm­me tär­keä­nä, et­tä las­ten ja nuor­ten kuu­le­mis­ta met­ro­po­li­alueel­la ke­hi­te­tään en­ti­ses­tään. Sa­mal­la kun osa vas­tuis­ta siir­tyy kun­nil­ta met­ro­po­li­hal­lin­nol­le, on tär­keää var­mis­taa myös nuor­ten ää­nen kuu­lu­mi­nen pää­tök­sen­teos­sa.

Van­taal­la ja Es­poos­sa käy­tös­sä ole­vat nuo­ri­so­val­tuus­tot yh­dis­tä­vät jous­ta­vas­ti suo­raa ja edus­tuk­sel­lis­ta de­mok­ra­tiaa. Nuo­ret ovat mu­ka­na pää­tök­sen­teon ko­vis­sa pöy­dis­sä, mut­ta sa­mal­la nuor­ten ää­ni ei ole kiin­ni vain muu­ta­mas­ta ih­mi­ses­tä.

Van­taan Vai­kut­ta­ja­päi­väs­sä kou­lu­jen, päi­vä­ko­tien ja op­pi­lai­tos­ten edus­ta­jat pää­se­vät tent­taa­maan vir­ka­mie­hiä ja päät­tä­jiä se­kä esit­tä­mään omia rat­kai­su­jaan on­gel­mien rat­kai­se­mi­sek­si.

Mie­li­pi­teel­lä on suu­ri mer­ki­tys iäs­tä riip­pu­mat­ta.

Pi­däm­me tär­keä­nä, et­tä las­ten ja nuor­ten kuu­le­mis­ta met­ro­po­li­alueel­la ke­hi­te­tään en­ti­ses­tään. Sa­mal­la kun osa vas­tuis­ta siir­tyy kun­nil­ta met­ro­po­li­hal­lin­nol­le, on tär­keää var­mis­taa myös nuor­ten ää­nen kuu­lu­mi­nen pää­tök­sen­teos­sa.

Pa­ras ta­pa jär­jes­tää tä­mä oli­si met­ro­po­li­nuo­ri­so­val­tuus­to, jo­ka toi­mi­si met­ro­po­li­hal­lin­non yh­tey­des­sä. Jär­jes­te­ly mah­dol­lis­tai­si nuo­ril­le pää­syn pää­tök­sen­teon yti­meen ja var­mis­tai­si sen, et­tei hei­tä jä­te­tä pait­sioon po­liit­ti­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa.


San­te­ri Lo­hi
pu­heen­joh­ta­ja, Suo­men Nuo­ri­so­val­tuus­to­jen Liit­to 


Joel Lin­nain­mä­ki
ak­tii­vi, Osal­lis­tu­vat nuo­ret ry

Mi­nis­te­ri Lau­ri Ta­ras­ti kir­joit­ti (HS Mie­li­pi­de 13. 8.) ää­nes­tys­ikä­ra­jan las­ke­mi­ses­ta. Hä­nen mu­kaan­sa on puo­lue­sih­tee­rien teh­tä­vä poh­tia, li­sää­kö kun­ta­vaa­lien ää­nes­tys­ikä­ra­jan las­ke­mi­nen 16- ja 17-vuo­tiai­den nuor­ten yh­teis­kun­nal­lis­ta ak­tii­vi­suut­ta. Oi­keas­ti tä­mä on nuor­ten teh­tä­vä.

Hal­lin­non ja alue­ke­hi­tyk­sen mi­nis­te­ri­työ­ryh­mä vä­läyt­te­li kun­nal­lis­vaa­lien ää­nes­tys­ikä­ra­jan las­ke­mi­sen li­säk­si myös mah­dol­li­suut­ta vah­vis­taa jo ole­mas­sa ole­vien nuo­ri­so­val­tuus­to­jen ase­maa se­kä va­kiin­nut­taa toi­min­ta­mal­lit kaik­kiin Suo­men kun­tiin uu­den kun­ta­lain myö­tä. Tä­mä on oi­kea edis­tys­as­kel nuor­ten yh­teis­kun­nal­li­sen ak­tii­vi­suu­den li­sää­mi­sek­si.

Tä­tä ny­kyä noin 70 pro­sen­tis­sa Suo­men kun­nis­ta toi­mii nuo­ri­so­val­tuus­to tai vas­taa­va nuor­ten vai­kut­ta­ja­ryh­mä, mut­ta näi­den toi­min­ta­ta­vat eroa­vat toi­sis­taan mer­kit­tä­väs­ti. Toi­sis­sa kun­nis­sa nuo­ril­le on myön­net­ty lau­ta­kun­tae­dus­tuk­set, ja hei­dän mah­dol­li­suu­ten­sa vai­kut­taa on tur­vat­tu, kun taas toi­sis­sa kun­nis­sa nuo­ri­so­val­tuus­toa käy­te­tään vain ku­mi­lei­ma­si­me­na, jot­ta voi­daan sa­noa nuo­ri­so­lain kuu­le­mis­vel­voit­teen to­teu­tu­neen.

Jos ha­luam­me li­sä­tä nuor­ten kiin­nos­tus­ta yh­teis­kun­nal­li­siin asioi­hin, heil­le tu­lee tar­jo­ta mah­dol­li­suus osal­lis­tua ja vai­kut­taa. Nuo­ri­so­val­tuus­tot ovat te­hok­kai­ta ja konk­reet­ti­sia vai­kut­ta­mis­ka­na­via. Nii­den kaut­ta nuo­ril­la on mah­dol­li­suus tu­tus­tua po­liit­ti­seen pää­tök­sen­te­koon, ke­hit­tää omia ver­kos­to­jaan se­kä vai­kut­taa it­sel­leen tär­kei­siin asioi­hin. Tä­hän suun­taan tu­li­si ko­ko Suo­men kul­kea.

Kun­ta­lain uu­dis­tuk­ses­sa tu­lee vah­vis­taa ja va­kiin­nut­taa nuo­ri­so­val­tuus­to­jen ase­ma. Kun­tien liial­lis­ta har­kin­ta­val­taa nuor­ten kuu­le­mis­vel­voit­teen to­teu­tuk­ses­sa tu­lee yh­te­näis­tää, ja nuo­ril­le ko­ko maas­sa tu­lee tur­va­ta kuu­le­mi­sen ja vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sien vä­him­mäi­se­del­ly­tyk­set.

Ny­ky­päi­vän nuo­ret ovat val­veu­tu­nei­ta ja tie­toi­sia ym­pä­röi­väs­tä yh­teis­kun­nas­ta. Mei­dät nuo­ret pi­tää saa­da ak­tii­vi­ses­ti mu­kaan sen ke­hit­tä­mi­seen. Se on­nis­tuu li­sää­mäl­lä ai­toa, toi­min­nal­lis­ta osal­li­suut­ta.

San­te­ri Lo­hi 
pu­heen­joh­ta­ja
Suo­men Nuo­ri­so­val­tuus­to­jen Liit­to - Nu­va ry.


Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 15.8.2013