Nuorille aitoja vaikuttamisen kokemuksia

Julkaistu Keskisuomalaisessa 20.2.2014

Viime viikkoina on keskusteltu Jyväskylän nuorisovaltuuston ja kaupungin lautakuntien yhteistyöstä. Esille on noussut mm. kannatettava ajatus nuorisovaltuuston ja lautakuntien kerran vuodessa pidettävästä yhteiskokouksesta. Todellisuudessa tämänkaltaisen mallin olisi jo pitänyt Jyväskylässä toteutua.

Jos haluamme aidosti kuulla nuorisovaltuustoa ja saada nuorten äänen osaksi päätöksentekoa, avaamme päätöksentekijöiden ovet kuulijoille ja asiantuntijoille.

Jyväskylässä on jo nuorisovaltuuston perustamisvuodesta 2009 lähtien keskusteltu nuorten lautakuntapaikoista. Edustus nuorisovaltuustolla on ollut aikaisemmassa nuorisolautakunnassa, myöhemmässä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunnassa aina uuden valtuuston toimikauden alkuun saakka, mistä lähtien paikkoja ei ole mihinkään lautakuntaan irronnut.

Valtakunnallisesti nuorilla on epätasa-arvoiset mahdollisuudet päästä mukaan vaikuttamaan kuntapolitiikassa. Parhaaksi käytännöksi nuoret ovat kokeneet edustajat lautakunnissa, joissa he voivat tuoda päätöksentekoon nuorten mielipiteet. Tämä on todellinen mahdollisuus ottaa osaa päätöksentekoon nuorisolain hengen mukaisesti – kerran vuodessa järjestettävät kuulemistilaisuudet eivät.

On väärin järjestää pelkästään ns. kuulemistilaisuuksia, jollei nuoria aidosti kuunnella ja heidän mielipiteitään arvosteta. Jos nuoret saavat kasvuiässä huonoja vaikuttamisen kokemuksia, heidän kiinnostuksensa yhteisten asioiden hoitoon saa kovan kolauksen.

OECD-maiden mittausten mukaan suomalaisten nuorten tiedot yhteiskunnallisista asioista ovat erinomaisia. Jos haluamme ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon, on kaupungin hallintosääntöön kirjattava nuorisovaltuuston toiveiden mukaisiin lautakuntiin puhe- ja läsnäolo-oikeutetut edustajat.

Hallintosäännön muokkaaminen nuorten osallisuutta kannustavaksi on poliittinen kysymys. Onko Jyväskylän kuntapäättäjillä riittävästi rohkeutta tähän?

Santeri Lohi
puheenjohtaja
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto